Suomessa sähkövalojen käyttö aloitettiin Finlaysonilla Tampereella 19.1.1878. Gottfried Strömberg perusti oman tehtaansa Helsinkiin 1889 ja kunnallinen sähkölaitos perustettiin Poriin 1892.

Urho Tuominen aloitti sähköalalla juoksupoikana 14-vuotiaana. Urho toimi vuodesta 1907 lähtien monttöörin apulaisena ja sitten itsenäisenä matkamonttöörinä eri puolilla Etelä-Suomea, mm A. Ahlström Oy:n palveluksessa Noormarkussa. Urho avioitui porilaisen Rauha Nylundin kanssa ja perhe perustettiin Noormarkkuun. Esikoistytär syntyi vielä tsaarinvallan aikaan kesällä 1916. Suomi julistautui itsenäiseksi joulukuun kuudentena päivänä 1917. Järkyttävä sisällissota käytiin seuraavana vuonna. Toinen tytär syntyi keväällä 1919.

Oma yrityskin oli käynyt mielessä, ja kun Urho ei saanut pyytämäänsä palkankorotusta, vaimo kannusti perustamaan oman. Kesäkuun 1. päivänä 1919 aloitti toimintansa Porin Sähkö- ja Telefooniliike Urho Tuominen. Toiminta aloitettiin Porin kauppatorin varrella olevassa puutalossa Pohjoiskauppatori 1:ssä. Puolitoista kuukautta myöhemmin heinäkuun 17. päivänä 1919 Suomi sai ensimmäisen perustuslakinsa. Näissä olosuhteissa pariskunnalta vaadittiin tavatonta rohkeuttaa perustaa oma yritys. Tässä vaiheessa UTUa ja Suomea rakennettiin rinta rinnan!

Yrityksen alkutaipaleella keskityttiin sähkökoneiden ja -tarvikkeiden myyntiin. Käytännössä oli välttämätöntä laajentaa myös sähköasennuksiin ja korjaustoimintaan. Liiketoiminta laajeni Raumalle 1923. Samana vuonna radiotoiminnan aloittamisen myötä ohjelmaan tulivat myös radiot ja vuotta myöhemmin autot.

Yhdysvalloista liikkeelle lähtenyt lamakausi – silloin talouspulaksi kutsuttu – alkoi 1929 lopulla Suomessakin. Rakennustoiminta pysähtyi, teollisuustuotanto supistui voimakkaasti ja ulkomaankauppa lähes tyrehtyi. Suomen Pankki luopui kultakannasta 1931. Laman ajateltiin olevan lyhytaikainen, mutta elpyminen alkoi vasta 1933. Nuoren yrityksen liikevaihto laski 50 %:lla alkuvuosien tasolle. Vaikeuksista kuitenkin selvittiin alusta asti saavutetun vankan markkina-aseman turvin. Vaikeuksien keskellä perustettiin myös Sähköliikkeiden liitto (nyk. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto), jonka perustamiseen Urho Tuominen keskeisesti vaikutti. Laman jälkeen alkoi voimakas kasvun kausi, joka katkesi vasta sota-aikaan 1939.

Sotavuosien jälkeen aloitettiin sähkökeskusten valmistus 1944. Aluksi tuotteet olivat valurautaisia koteloita, joiden elinkaari on niin pitkä, että niitä saattaa edelleenkin nähdä käytössä. Pian kuitenkin siirryttiin ohutlevytuotteisiin. Tuotevalikoimassa ovat nyt vakiotuotteet kerrostaloasuntoihin, omakoti- ja rivitaloihin sekä vapaa-ajan asuntoihin. Merkittävä osa liiketoiminnasta ovat rakennusprojektien räätälöidyt keskukset. UTU on tänään myös merkittävä sähköasemien kokonaistoimittaja. Myös teollisuus luottaa UTUn toimituskykyyn ja tuotteisiin.

Sähkötarvikemyynti toimi 1950-luvulla täysin toisenlaisissa markkinaolosuhteissa kuin nykyisin. Kuvaavaa on, että yhtiö sai 1960 ”sähkötukkuoikeudet” liityttyään Suomen Sähkötukkuliikkeiden Liiton jäseneksi. Silloin lainausmerkkejä ei tarvittu eikä käytetty. Sähkötukkukaupassa yhtiö nousi selkeäksi Satakunnan alueen markkinajohtajaksi noin 50 %:n markkinaosuudella. Yhtiö ei myöhemmin osallistunut sähkötukkukaupan keskittymiskehitykseen ja vuonna 2001 yhtiöitetyn Sähkötukkutoiminnan liiketoiminta myytiin vuonna 2002.

Sähkötarvikekaupan rinnalla aloitettiin 1980-luvulla maahantuontitoiminta. Sähkötekninen kauppa yhtiöitettiin UTU Powel Oy:ksi 2001 ja yhtiö toimii tänään Suomen lisäksi Baltian maissa. Yhtiön tuotevalikoiman muodostavat tehoelektroniikan tuotteet sekä sähkökeskuskotelot ja -komponentit.

Täyttäessään 90 vuotta yhtiö on keskittynyt kahdelle toimialalle – sähkökojeistojen ja sähköverkkojen solmupisteiden tuotteisiin sekä sähkötekniseen kauppaan. Olemme eläneet itsenäisen Suomen rinnalla ja tunnemme ylpeyttä isänmaamme kehityksestä ja omasta historiastamme.

Toivomme asiakkaillemme, sidosryhmillemme ja koko Suomelle onnellista ja menestyksekästä vuotta 2009. Olemme valmiita ja halukkaita palvelemaan Teitä kaikkia edelleen suomalaisena perheyhtiönä.

Lataa UTU 2009 vuosikalenteri (PDF-tiedosto, 2.5 Mb). Kalenterin kuvituksena Lasse Ylitalon akvarellimaalaukset. Huom! Tämä www-versio ei tekniseltä laadulta vastaa kalenterin painettua versiota.

Lataa äänitiedosto Porin Radion historiasta (RealAudio, 7.2 Mb), haastateltavana Urho Tuominen (äänitiedoston kohdassa 2:45 ja 29:00) Lisätietoja Satakunnan Radion sivulla.